Bloglovin icon
Mielitekoja header image

Laimeasta kesästä ihanaan syksyyn

September 3, 2017

 

 

Kesä oli ja meni, ja pakkohan se on sanoa, että ei kyllä ollut hääppöinen – ainakaan säiden puolesta. Siis itse kesä tekemisineen oli yksi parhaista, sillä reissasin paljon enemmän kuin aiemmin, tein rutkasti uusia juttuja ja todella rentouduin ja nautin olostani. Mut valehtelisin törkeästi jos sanoisin, ettei nuo apaattiset säätilat yhtään masentaneet kesäfiilistä.

 

Jos oon täysin rehellinen, luovutin kesän suhteen viimeistään heinäkuun lopussa ja aloin oikeastaan jo odottaa syksyn saapumista. Kerta kunnon hikihelteitä ei saatu, halusin mahdollisimman pian päästä nauttimaan sohvalla lojumisesta, hyvistä kirjoista ja liian kuumasta teestä. Mua alkoi kesällä tympimään liikaa se paine jota koin, kun ulkona oli kerrankin hyvä sää ja itseä ei juuri silloin kiinnostanut tippaakaan liikahtaakaan ulko-oven suuntaan. Jotenkin, kun noita lämpimiä kelejä oli niin harvoin, tuntui siltä kuin jokaisesta auringonsäteestä olisi saatava kaikki irti, hohhoh.

 

 

Mutta vihdoin päästiin syyskuuhun, ja saan sulloutua vilttiin liian monen lukemattoman kirjan kanssa. Kun lempipaikaksi muodostuneessa parvekkeen aurinkotuolissa alkaa olla hieman liian viileä, sohvan nurkkaus toivottaa lämpimästi tervetulleeksi. Ja parhainta ehkä on, että nyt pääsee aloittamaan uudet villasukkaprojektit! Mummun kanssa ollaan nimittäin sovittu, että kesällä ei saa neuloa. Oonkin oottanut uusien lankojen hamstraamista kuin kuuta nousevaa. <3

 

 

 

 

Mutta kaikenkaikkiaan kesä oli rentouttava ja täynnä uusia asioita, joista on syytä tehdä ihan oma postauksensa kuvineen ja tarinoineen. Syksyyn liittyy olennaisesti mun viimeinen alkava vuosi opiskelijana ja muuton suunnittelu joulu-tammikuulle. Lähden siis ihan muihin maisemiin suorittamaan mun opintoihin kuuluvaa psykologiharjoittelua. Jotain opinnoista, niihin liittyvästä haikeudesta ja hermoja piinaavasta stressistä aion avata myös täällä blogin puolella.

 

Ensi viikolla valmistaudun tulevaan lukuvuoteen hankkimalla muutaman turhan muistiinpanovihon ja kyniä, vaikka tiedän kirjoittavani lähes kaikki asiat tietokoneella. Mut jotenkin ne kuuluu olla luennoilla mukana, edes rekvisiittana.

 



Leave a Reply