Vieraskynä: Plasmapallo

1980-luvun alku, Shellin kahvio jossain kolmostien varressa. Isä laittoi hedelmäpeliin markan. Rullat pyörivät hetken. Viimeiseen rullaan osui mansikka. Äänimerkki ja kahden markan voitto. Isä kertoi, että nyt on hyvä lopettaa, kun on voitolla. Alle kouluikäinen poika jäi miettimään, miksei tuota jännittävää, hienoa peliä pelattu enempää, kun siitä vielä voittikin.

Isääni ei sovi peliongelmastani syyttää. Ei missään nimessä. Hän on aina näyttänyt säästäväisyyden esimerkkiä. Lottoa hän pelasi ja arpojakin joskus osti. Nykyään kai on lopettanut kaiken, mihin liittyy mikä tahansa riski. Poika on eri tiellä. Kaikkea ja kaikella pelataan.

Ihmettelen, miten istun tässä. Miten voin istua tässä sen jälkeen, kun olen riskeerannut kaiken. Ja hävinnyt melkein kaiken. Melkein. Miten minulla voi olla nyt niin paljon, vaikka kaiken peleihin laittamani olen hävinnyt?

Pelaaminen ei ole koskaan määrittänyt minua, vaikka se on määrittänyt kaikkea tekemistäni. Pelaaminen ja sen sivuvaikutukset ovat muokanneet minua, tehneet minusta minut. Tai vähintään, ilman peliongelmaa olisin varmasti erilainen minä. 

Koti oli aina turvallinen. Sinne sai aina mennä. Sain aina rakkautta ja huolenpitoa, läheisyyttä olisin ehkä kaivannut enemmän, ainakin isältä. Isä oli paljon työmatkoilla, melkein kaikki viikot. Äiti oli aina saatavilla, on edelleen. Ja nykyään on isäkin. Isää tuntuu hyvältä halata. Suhteemme on parempi, kuin koskaan. Lapsuuteni oli täynnä turvallisia aikuisia. Kukaan heistä ei kohdellut minua kaltoin. 

En pelaa enää. Tai kuulostaa hullulta, mutta olen nykyään kohtuukäyttäjä. Voin pelata ollen varma siitä, ettei homma lähde käsistä. Ei ole lähtenyt pariin vuoteen, eikä lähde. Nykyään kun pelaan, pelaan oikeasti viihdyttääkseni itseäni. En ole ihan varma siitä, mikä tämän sallii, mutta vaihtoehtoja on muutama. Ehkä pelaan nykyään videopelejä niin paljon, että pää saa riittävästi lepoaikaa. Se on itse asiassa ollut varmaankin yksi pelastava tekijä irtautumisessa. Tätä kirjoittaessani en ole saanut kartoitettua kaikkia pelaamiseni tai toipumiseni syitä, vaikuttajia, enkä seurauksia. Tämän kirjoittaminen on osa kartoitustyötä, osa parantumista, osa toipumista.

Nukkuessakaan pää ei lepää. Kun silmät ensi kerran aamulla aukeavat, on edellisen päivän vaikeat kysymykset ratkaistu. Tiedän syyt jonkun henkilön käytökseen, tokaisuun tai johonkin muuhun toimintaan. Nukun kuin tukki, herään vain oma-aloitteisesti. Pystyn illalla päättämään, monelta aamulla herään. Herätyskelloon olen herännyt viimeksi Pave Maijasen Yamma Yamman radiodebyytin aikoihin. 

Olen ymmärtänyt, etten voi voittaa peleistä, joskaan se ei kai ole ollut perimmäinen tavoitteenikaan. Pelaamiseni tavoite on ollut vaimentaa korvien välissä oleva häly keskittämällä kaikki huomio johonkin jännittävään. Jos en keskity mihinkään erityiseen, ajatukset sinkoilevat, ideoita syntyy koko ajan ilman, että vanhat ideat kuolevat. Näin häly kasvaa kaiken aikaa. Käsin kosketeltavista asioista tätä kuvaa kaikkein parhaiten plasmapallo, jossa virta sinkoilee holtittomasti, kun siihen ei koske. Kun palloa koskettaa, sähkövirta kohdistuu valtaosin kosketuskohtaan ja muu liikenne pallossa pienenee olemattomaksi. Tämä on juuri se ilmiö, jonka koen korvieni välissä tapahtuvan, kun pelaan. Tuo koskettava sormi on ollut joskus peli, työ, humala, nainen, mikä hyvänsä tuon hälyn vaimentava asia. Humala tosin ei keskitä huomiota, se käärii koko halvatun pallon vain hetkeksi vaahtomuoviin. 

Vaikea uskoa, mutta en ole tyhmä, ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Olen aina tiennyt olevani matemaattisesti ja sosiaalisesti lahjakas. Pelaamiseni ei sitä kuitenkaan ole kuvastanut. On jotenkin vaikea kuvitella Bill Gatesia hakkaamassa maanisesti jotain helvetin hedelmäpeliä. Lemmy Kilmister kuulemma näin teki. Olikohan syyt samat kuin minulla?

Hetken tuntui, että olen kirjoittanut kaiken. En ole. Peliongelmani on vähintäänkin muokannut minua, enkä ole kertonut kaikkea. On muutakin. On paljon muuta.

~ Anonyymi

Ps. Jos kaipaat keskusteluapua, voit varata ajan täältä. Ja täältä kuulet enemmän anonyymin pelaajamme mietteitä. Käy kuuntelemassa!