Potilaan oikeudet

Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon.

Potilaan oikeuksista ja asemasta määrätään laissa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) koskee niin julkisia kuin yksityisiäkin terveydenhuollon toimintayksiköitä. (Potilaslaki pitää sisällään myös sosiaalihuollon laitoksissa, kuten vanhainkodeissa, annettavat terveydenhuollon palvelut.)

  • Potilasturvallisuus

    Potilassuhde perustuu aina luottamukseen ja potilasturvallisuuteen. Terveydenhuollon palveluiden antaminen yksityisesti on aina luvanvaraista toimintaa, eivätkä etäpalvelut ole tässä yhteydessä poikkeus. Mielitekoja on alusta alkaen halunnut tehdä asiat mahdollisimman laadukkaasti sinua varten. Etäpalveluiden osalta tulee terveydenhuollon yrittäjän huomioida, että etäpalvelun on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja potilasturvallisuus on varmistettu. Potilastietojen välitys ja tallentaminen tulee tapahtua niin, että salassapitovelvollisuus, tietosuoja ja tietoturvaa koskevat vaatimukset täyttyvät. Näiden vaatimusten täyttyminen on aina palveluntarjoajan vastuulla. Palveluntarjoajan on myös kyettävä arvioimaan, soveltuuko potilas etäpalveluiden käyttäjäksi. Potilaalle on tarvittaessa kyettävä tarjoamaan mahdollisuus henkilökohtaiseen vastaanottokäyntiin, tai potilas tulee ohjata vastaanotolle toisen toimijan luokse. Etäpalvelusta on laadittava asianmukaiset potilaskirjaukset ja potilasrekisteriä tulee ylläpitää annettujen säännösten ja määräyksien mukaisesti. Aluehallintovirasto valvoo yksityisen terveydenhuollon ammatinharjoittajien toimintaa ja ohjeistavat toimijoita muun muassa potilasturvallisuus- ja tietojärjestelmäasioissa. Mielitekoja on valinnut potilasjärjestelmäkseen Diarium.fi -järjestelmän, joka on yhteensopiva Kanta -palvelun kanssa. Mielitekoja on tehnyt tämän lisäksi yhteistyösopimuksen potilasasimies, Hanna Sykkön, kanssa.

  • Potilasasiamies

    Kun potilas kokee tulleensa terveydenhuollon palveluissa väärin kohdelluksi, hän voi selvitellä tilannettaan potilasasiamiehen kanssa.  Potilasasiamies on käytettävissä jokaisessa terveydenhuollon toimintayksikössä. Sairaanhoitopiireillä, terveyskeskuksilla, keskussairaaloilla, yksityisillä terveysasemilla sekä jokaisessa toimintayksikössä, joissa tarjotaan terveydenhuollon palveluja, on nimetty potilasasiamies. Yksi potilasasiamies voi toimia useammassa yksikössä.  Potilasasiamies ei ota kantaa lääketieteellisiin ratkaisuihin.

  • Tietojen antaminen potilaalle

    Potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä asioista. Potilas saa tutustua hänestä talletettuihin tietoihin ja pyytää virheellisten tietojen korjaamista. Hoitoa jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan hoitoon pääsyn ajankohta.

  • Hyvä kohtelu

    Potilaalla on oikeus hyvään kohteluun, niin että potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Terveyspalveluja on annettava yhdenvertaisesti siten, ettei ihmisiä aseteta eri asemaan esimerkiksi iän, terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Hoitoa on saatava yhdenvertaisesti asuinkunnasta riippumatta.

  • Itsemääräämisoikeus

    Hoito tapahtuu yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Mikäli hoito joudutaan aloittamaan ilman potilaan suostumusta, pyritään hoidon aloittamiseksi hankkimaan potilaan tai hänen laillisen edustajansa, lähiomaisensa tai muun läheisensä suostumus, aina kun se on mahdollista.

Potilasasiamies

Mistä potilas saa tietoa oikeuksistaan?

Potilaslaki velvoittaa, että jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä tulee olla nimetty potilasasiamies, joka neuvoo, avustaa ja ohjaa potilasta sekä tiedottaa potilaan oikeuksista. Potilasasiamies on puolueeton neuvoja, joka ei voi ottaa kantaa hoidollisiin ratkaisuihin tai potilasvahinkoasioihin. Potilailla on joskus virheellinen käsitys, että potilasasiamies on oman työnantajansa etujen edistämistä varten – ja näin ollen myös oman työnantajansa puolella. Näin asia ei kuitenkaan ole. Potilasasiamiehet toimivat potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi yhteistyössä niin potilaiden, omaisten kuin tarvittaessa myös terveydenhuollon ammattihenkilöidenkin kanssa.

Potilaan huolet ja murheet eivät nykyisessä järjestelmässä kuitenkaan kuulu kenelle tahansa potilasasiamiehelle, vaan potilaan pitäisi tietää tarkemmin, mihin ottaa yhteyttä. Sairaanhoitopiireillä on omat potilasasiamiehensä, kunnilla omat potilasasiamiehensä, yksityisillä terveydenhuollon palveluntuottajilla omansa jne. Monesti potilasasiamiehet neuvovat auliisti kaikkia yhteydenottajia, toisin sanoen myös muita, kuin varsinaiseen omaan asiakaskuntaan kuuluvia ”oman palveluntuottajan” asiakkaita. Tosin tuolloin neuvonta tapahtuu yleisellä tasolla. Tarkempaa tietoa tai yksityiskohtaisempia ohjeita saadakseen asiakkaan on pääsääntöisesti oltava yhteydessä kyseisen terveydenhuollon palveluntuottajan omaan potilasasiamieheen, sillä eri toimijoilla saattaa olla toisistaan poikkeavat käytännöt ja lomakkeet erilaisten reklamaatioiden käsittelyyn. Kuulostaa sekavalta – ja sitä se asiakkaiden silmissä taitaa välillä ollakin.

Potilaiden tiedonsaannin näkökulmasta nykyisessä tilanteessa haasteena on potilasasiamiestoiminnan hajanaisuus ja toisaalta saatavilla olevan tiedon pirstaleisuus ja joskus myös hankala löydettävyys. Hakukoneiden tarjoamilla sivustoilla tieto potilaan oikeuksista on monin paikon samaa ja melko pinnallista. Joillain sivustoilla tieto on hyvin yksipuolista, puutteellista tai jopa virheellistä. Asiakkaalle herää helposti lisäkysymyksiä tässä prosessi- ja käsiteviidakossa viimeistään siinä kohtaa, kun esiin tulee useita erilaisia valituskanavia. Asiaa voi alkuun käsitellä avoimella keskustelulla hoitopaikassa. Jos hoitopaikassa käydystä keskustelusta ei ole apua, potilas voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Mikäli asiakas on esimerkiksi tyytymätön saamansa muistutusvastaukseen, hän voi tehdä kantelun aluehallintovirastolle, tai Valviralle – jos asia koskee kuollutta henkilöä. Potilasvahinkotapauksissa ilmoitus tehdään puolestaan Potilasvakuutuskeskukseen.

Kaksi vuosikymmentä käytännön hoitotyötä tehneenä ja myöhemmin potilasasiamiehenä toimiessani tämä potilasasiamiesjärjestelmän moninaisuus, potilaiden saatavilla olevan tiedon hajanaisuus ja toisaalta puutteellinen tietoisuus niin potilaan oikeuksista, kuin potilasasiamiestoiminnasta ylipäätään – on ajoittain tullut hyvin selkeästi esiin. Toivottavaa myös olisi, että yhä useampi terveydenhuollon ammattilainen informoisi potilasta esimerkiksi hoitovirhe-epäilystä tai muusta palvelupoikkeamasta, sillä potilaalla on näihinkin asioihin laillinen tiedonsaantioikeus.

Tähän loppuun laitettakoon tiivistettynä, mitä laki potilaan asemasta ja oikeuksista eli ns. potilaslaki pitää sisällään. Laista löytyy säännökset niin potilaan oikeuksista kuin potilasasiamiestoiminnastakin. Laki korostaa potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Lisäksi hoito on järjestettävä siten, ettei se loukkaa potilaan ihmisarvoa, vakaumusta tai yksityisyyttä. Laki turvaa potilaalle oikeuden itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin ja se korostaa myös potilaan aktiivista osallistumista hoitonsa päätöksentekoon sekä alaikäisen potilaan asemaa. Potilaalla on myös oikeus tehdä muistutus ollessaan tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun.

Näin siis teoriassa – mutta minkälaista on potilaiden tiedonsaanti omista oikeuksistaan käytännössä?

Hanna Sykkö HTM, sh (amk)

hanna@potilaanoikeudet.fi

Suomen potilasasiamiesyhdistyksen pj.